Matchaamisella tarkoitetaan adoptiomaailmassa sitä, että etsitään sopivat vanhemmat tietylle lapselle. Siinä haetaan samankaltaisuuksia tai erityisiä syitä, miksi juuri tietty lapsi sopisi tietyille vanhemmille.
Joskus matchaamisen syy voi olla ulkonäkö (jota Kiinassa katsotaan vanhempien passikuvista, ei muista mukaan lähetetyistä kuvista), joskus työpaikka tai harrasteet (esim. liikunnallisuus, musikaalisuus), joskus vanhempien aiempi tuntemus ja kokemus jostain erityistarpeesta, joskus vanhempien toiveet tai tämän kaiken yhteensulautuma.
Mitenhän meitä katsotaan siellä? Mikä on meissä se, mikä merkitsee matchaajalle? Onko se hymykuoppani, miehen silmät, pään muoto, musiikin merkitys elämässämme, vai mikä? Aika vaikeaa kuvitella, että noista pikkulapsista voi sanoa, että tuo lapsi sopii media-alan ihmiselle ja tuo taas lääkäripariskunnalle?
Toki jossain muussa maassa, jossa biologisista vanhemmista tiedetään enemmän tai esimerkiksi biologinen äiti valitsee perheen hakemusten perusteella (esim. Etelä-Afrikan Abba Adoptions) tai hän on jättänyt toiveen tietynlaisesta perheestä, niin ammattikin voi merkitä enemmän.
Näissä linkeissä on kuvia Kiinan adoptioviranomaisten matchaamisesta. Jossakin tuollaisessa pinossa on meidänkin asiakirjat...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Minä olen juuri sitä miettinyt, että millä ihmeellä ne muka päättelee, että yksi lapsi sopisi paremmin tuohon ja toinen taas tähän perheeseen. Siis pienistä vauvoista. Ja kuitenkin jokainen lapsi tuntuu sopivan juuri omaan perheeseensä. Siitä sen näkee, että iso osa siitä, millaisia me olemme, riippuu kasvuympäristöstä. :)
Aivan samaa on tullut täälläkin mietittyä, että mikä tosiaan on se lopullinen ratkaiseva tekijä joka jossakin lapsessa sopii niin erityisen hyvin yhteen tiettyjen vanhempien kanssa. Mutta toisaalta juuri tuo musikaalisuus on yksi sellainen seikka, joka saattaa oikeasti huokua jo hyvin pienestäkin lapsesta. Toisaalta, kaikki adoptiolapsensa saaneet joilta olen kommenttia kuullut, ovat olleet sitä mieltä että "juuri tämä" oli se heille tarkoitettu lapsi. Eli aika hyviä valintoja osaavat varmasti tehdä siellä jossain kaukana. :)
Luulen, että se on psykologinen ilmiö, että kun saa lapsen, se tuntuu omalta ja erottuu muista. Kuten rakastuessa yleensäkin oma rakas tuntuu erityiseltä ja on vaikeaa kuvitella ketään muuta hänen tilalleen.
Ja lapsi muokkautuu perheessä vielä joukkoon sopivammalta, kun harrastetaan jotain ja eletään yhteistä arkea.
Piikkis, älä ole niin proosallinen! ;) Matchaaminen on taikuutta, kohtaloa, jumalan käden johdatusta :)
Heh, juuri sitä minä todellakin olen :-). Aika monesssakin asiassa.
Voihan olla että sitten pimahdan täysin, kun se meidän pikkuinen saadaan syliin ja selostan kaikille, kuinka juuri tämä lapsi on ainut lapsi, mikä meille olisi voinut tulla, ja juuri siksi paperimme viivästyivät hetken että saisimme juuri tämän lapsen jne. :-). Nyt suhtaudun niihin juttuihin ymmärtävästi mutta tosiaan aika proosallisesti :-).
Lähetä kommentti