Juhlimme viikonloppuna yhdessäolomme 7-vuotispäivää. Tapasimme juhannusaattona 1998. Olimme törmänneet toistemme tietoisuuteen jo viikkoa aiemmin, mutta silloin se jäi vain muutamaan sanan vaihtoon ja flirttiin. Ihastus syttyi. Viikon päästä olimme jo ihan hullaantuneet.
Minä aina sanoin, että kun se oikea tulee kohdalle, tunnistan hänet vaikka Valintatalon kassajonossa. Heh, enpä tunnistanut, vaikka pyörimme 10 vuotta samoissa paikoissa, tilaisuuksissa, jossa oli joku 10-20 ihmistä, samoilla keikoilla... Monissa paikoissa olimme ns. väärässä seurassa, väärien poika- ja tyttöystävien kanssa. Mutta ehkä se jatkuva toisiimme törmääminen vaikutti, että hän vaikutti niin tutulta heti.
7 vuotta tuntuu toisaalta kovin lyhyeltä ajalta, mutta siihen mahtuu paljon tapahtumia. Alkuaikojen huuma, yhteisen kodin rakennus, toive lapsesta, naimisiin meno, pettymykset, tämä adoptio, odotuksen aika...
Vieläkin hän on kuitenkin se, jonka kanssa juteltavaa ja koettavaa löytyy. Rakkain ihminen maan päällä... Toivon paljon lisää vuosia yhdessä.
Something by George Harrison:
Something in the way she moves
Attracts me like no other lover
Something in the way she woos me
I don't want to leave her now
You know I believe her now
Somewhere in her smile she knows
That I don't need no other lover
Something in her style that shows me
Don't want to leave her now
You know I believe her now
You're asking me will my love grow
I don't know, I don't know
You stick around now it may show
I don't know, I don't know
Something in the way she knows
And all I have to do is think of her
Something in the things she shows me
Don't want to leave her now
You know I believe her now
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti