Mustikanvarvun äiti täällä

Olimme eilen siellä päiväkodissa käymässä avoimien ovien päivänä. Oli aivan mukavaa henkilökuntaa, kuten arvelinkin ennakkoluuloisesti. Ja tilat oli käytännölliset ja kivat, jumppasali, puutyöluokka ym.

Suppiksen ryhmässä on 23 3-5 v lasta, joista 12-13 aloittaa ensi viikolla. Ryhmässä on 2 LTOa ja yksi lastenhoitaja.

Meidän ryhmän nimi on siis Mustikanvarvut. Se olisi kyllä voinut olla vaikka Mangot, koska kaikki ulkomaalaisperäiset tai monikulttuuriset lapset päiväkodista olivat samassa ryhmässä. Ovessa olevassa lapussa oli 9 ihan selvästi ulkomaalaista nimeä ja eihän Suppiksenkaan nimestäkään näe taustaa (jos luettelossa on vaan 1. etunimi + sukunimi). Joten melkein puolet on muunlaisia lapsia kuin täysin kantasuomalaisia. Kirjo oli ghanalaisten ja jonkun arabimaasta vanhempien lapsesta johonkin eurooppalaiseen (taisi olla 1 ranskalainen/belgialainen isi ja 1 jostain balkanin maasta tullut pariskunta).

Siinä on puolensa. Kukaan ei oo ainoa erilainen. Paitsi luulen, että Suppis on kyllä ainut adoptiolapsi koko päiväkodissa. Yhtään muuta vastaavaa äiti-lapsi tai äiti&isi-lapsi-paria en nähnyt. Me oltiin kummatkin siellä, joten kuvio oli kyllä aika selvä muille.

Mutta toiset ryhmät ovat kyllä aika homogeenisiä, kuin natsien puhdistuksien jäljiltä. Saavat sitä moniarvoisuutta sitten piha-aikaan :-). Toisaalta kauhean eri lailla ei olisi voinut jakaa (paitsi päiväkoteihin valitsemisessa, täällä kun on useita). Päiväkodissa on 6 ryhmää, joista 3 1-3-vuotiaiden, 1 3-5 vuotiaiden, 1 1-5-vuotiaiden sisarusryhmä ja 1 iltahoitoryhmä. Paras kaveri kerhosta ei ole samassa ryhmässä, vaan on sisarusryhmässä. No, uusia tarjokkaita ystäviksi oli jo. Ja tytöt ulkoilevat yhtä aikaa.

Kauhean paljon paperia tuli, kyselyä lapsesta (mistä tykkää jne. sanoivat lapsen käyttöohjeeksi) ja jotain yleistä infoa, muttei vielä ihan yksityiskohtiin menevää.

Yksi tyttö muuten eilen tuli jotain 9.30 selvästi yövaatteissa :-) ja kiukkuisena. Huvitti koska olen kuullut juttuja, joissa mukula viedään aamulla tarhaan yövaatteissa kun ei oo kiukkuspäissään suostunut pukemaan. Mutta tutustumispäivänä ei oo niin kiire? Aikaa oli klo 13 asti.

Päiväkodin varsinaisen käyttäjän oma mielipide: kivointa oli jumppailu ja aika vähän kirjoja oli.

Jumppasalissa Suppis, sirpakka pippuri, veti renkailla yllättävän hienoja kuvioita, siis niitä kieppejä ja muuta, vaikka ei ole ollut missään jumppakerhossa, vaikka kaikki luulivat... pitää ehkä joskus viedä.

Ja kirjoja oli vähän, ehkä noin 10, mutta toisaalta sanoivat, että kaikkia leluja ei oo vielä esillä ja varmaan lainaavat paljon myös kirjastosta niitä kirjoja.

Erittäin hyvin meni tämä tutustuminen, tuntuu että varmasti on mieluisa paikka (vaikka taatusti niitä känkkäränkkiä-aamujakin tulee joskus).

Päivitän ensi viikolla, miten se varsinainen arki päiväkodissa alkaa sujua. Maanantaina ja tiistaina olen mukana ja keskiviikosta eteenpäin Suppis on sitten ilman vanhempaa siellä.