torstaina, elokuuta 18, 2005

Kirjastosta romaani ja imaami

Käytän kirjastoa paljon. Minusta on tosi hienoa, että voi noin vain lainata mitä vaan, eikä tarvitse aina ostaa. Tosin itselleni käy usein niin, että uusin lainaa niin kauan kunnes se on pakko palauttaa, ja sitten ostan omaan hyllyyn, mikä jo muutenkin pursuaa kirjoja. Olen tehnyt päätöksen, että romaaneja en osta, jos en ole lukenut ja varma, että luen uudestaan, tai jos kyseessä ei ole Keltaisen kirjaston itseltäni puuttuva kirja.

Myös musiikkia saatan lainata kirjastosta, varsinkin jos olen kuullut jonkun yhden hauskan biisin ja haluan tsekata, miltä koko levyllinen kuulostaa. Nytkin syksymmällä pitäisi lainata Olavi Uusivirran levy, koska olen vallan ihastunut siihen radiosinkkuun Irrallaan. Varmat tapaukset kuten Leonard Cohenin julkaisut voi ostaa kuuntelematta ja tsekkaamatta.

Mutta tällaista konseptia en olisi ikinä keksinyt, että kirjastosta voisi lainata keskustelukumppanin, joka olisi ehkä etukäteen vähän vieraammasta maailmasta. Ruotsissa "kokoelmissa" on mm. eläinaktivisti, musliminainen, imaami, homoseksuaali, toimittaja ja tanskalainen.

Mitähän "lainattavia" ihmisiä Suomessa voisi olla? Noista osan voisi siirtää sellaisenaan, ja mukaan muitakin vähemmistöjä kuten romani, suomenruotsalainen, somali, venäläinen jne. Mukana voisi myös olla esim. muslimiksi kääntynyt suomalaisnainen, joka pitää tiukkaa linjaa huivien kanssa, Espoossa asuva insinööri, lestadiolainen ja tv-urheilua vihaava yksilö, joka kannattaa mielummin Ruotsia kuin Suomea jääkiekon mm-finaalissa.

2 kommenttia:

Tuazophia kirjoitti...

Toisaalta lainattavassa ihmisessä voisi olla se ongelma, että ihminen kuitenkin edustaa aina itseään enemmän kuin ryhmää, johon hänet lasketaan kuuluvaksi.

Piikkis kirjoitti...

Niinhän se on, ja varmaan tuolla Ruotsissakin on valikoitunut sellaisia "lainattavaksi", jotka jaksavat kärsivällisesti ottaa vastaan ennakkoluuloja.

Näin adoptoivanakin joudun edustamaan kaikkia adoptoivia niille, jotka eivät tiedä siitä mitään eivätkä tunne muita. Ja yritän siinä muistaa, että se mitä mä sanon tai suhtaudun ns. tyhmiinkin kyselyihin, vaikuttaa heidän asenteihinsa koko adoptioon, vaikka periaatteessa olenkin vastuussa vain itsstäni.